Kuukausi psykiatrialla ja ultraäänikurssi mestarien opissa

Heipä hei kollegat! 

Kiinnostaako all inclusive kevätreissu Hankoon, traumapotilaat ja meripelastus?

Hae maalihenkilöksi viranomaisyhteistyössä toteutetulle Hanko Emergency Medicine Campille viimeistään 13.3. klo 23.59.

Leirillä pääset itsekin opiskelijan roolissa osallistumaan simulaatioihin ja muihin koulutuksiin palkkiona näyttelemisestä. 😎 

Ja sitten itse asiaan: Helmikuun alussa koulutie johdatti Poriin, jossa olin somatopsykiatrian osastolla. Somatopsykiatrialla oli pääosin potilaita, joilla oli psykiatrisen sairautensa lisäksi jokin somaattinen sairaus, joka tarvitsi hieman enemmän huomiota. Lisäksi sinne ohjattiin suurin osa syömishäiriöpotilaista. Porin viikko oli mahtava aloitus psykiatrian opetukselle, meillä oli hyvä tekemisen meininki ja hoitohenkilökunta oli erittäin mukavaa. Tykkään lähteä hajautuksiin myös siksi, että siellä tulee aina kunnon leirikoulufiilis ja pääsee viettämään laatuaikaa kamujen kanssa vieraaseen paikkakuntaan tutustuen.  

Kaiken kaikkiaan psykiatrian kurssista jäi hyvä fiilis. En itse osannut oikein odottaa mitään psykiatrian opetukselta, koska se tuntui ennen kurssia muusta lääketieteestä hyvin erilliseltä alalta. Kurssin aikana tajusin kuitenkin, että psykiatria nivoutuu hyvin yhteen muun lääkiksessä opetetun kanssa ainakin, jos katsoo ihmistä yhtään kokonaisuutena. Perustasoisen psykiatrian opiskelu oli mielestäni kiinnostavaa, koska aiheet, kuten psykoosi, ahdistuneisuus, päihteet ja masennus, ovat läsnä esim. median kautta elämässä muutenkin. Nyt oli mahdollisuus kuulla, mitä ne oikeasti tarkoittavat. Ja onhan perusterveydenhuollossa pirun paljon mielenterveyspotilaita, joten vaikka meikäläisestä ei tältä istumalta välttämättä psykiatria tule, on nimenomaan perusjuttujen osaaminen hyödyllistä muutenkin.  

Antoisinta psykiatrian kuukaudessa oli tavata erilaisista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä potilaita ja siten oppia tuntemaan sairauksia. Psykoosiosastolla valkeni, mitä psykoottiset harhaluulot esimerkiksi vainoamisen kohteeksi joutumisesta voivat olla.  Toisaalta itsemurhaa yrittäneen potilaan tapaaminen päivystävää lääkäriä seuratessa opetti, miten sellaisessa tilanteessa kannattaa toimia. 50 vuotta opioideja käyttäneen potilaan elämäntarinaa kuunnellessa saa perspektiiviä omaan lääkiskuplaansa. 

Helmikuun puolivälissä onnetar suosi minua. Voitin Ultramestareiden Instagram-arvonnassa paikan Ultraäänen perusteet –kurssille. Niinpä reissasin Turusta Jyväskylään mestarin eli Ossi Hannulan oppiin. Koulutuspäivämme Jyväskylän sairaala Novassa kesti kahdeksan tuntia ja siinä ajassa perehdyimme kliinikon ultraäänen yleisimpiin sovellutuksiin. Aiheina oli muun muassa syvän laskimotukoksen, vatsa-aortan aneurysman, sappirakon ja virtsateiden kliinikkotasoinen uä (erotuksena radiologin tekemästä uä:stä). Lisäksi opettelimme FAST-protokollaa (Focused Assessment with Sonography for Trauma), jota päivystyksen tai kiirevastaanoton lääkäri voisi ilmeisesti soveltaa semi-matalaenergisten traumapotilaiden kohdalla, esim. pyörällä kaatunut potilas.  

Tällä päivän mittaisella uä-kurssilla sain hyvin tuntumaa uusiin ultraäänen käyttöaiheisiin ja uä-käteni syyhyääkin nyt päästä harjoittelemaan oikeilla potilailla. Opin myös kliinikon tekemän ultraäänen rajoitteista, joista on hyvä tietää tutkimuksia tehdessä. Suositukseni onkin hankkia jotakin kautta asiantuntijan antamaa uä-koulutusta, jos vain mahdollista. Myös Ultramestareiden oppimateriaalit on kaikkien vapaasti opiskeltavissa. 😍