Mene sisältöön
Terveppä terve arvon kollegat!
Olen menossa kesällä ensimmäiseen lääkärin sijaisuuteen TYKSin neurologialle töihin. Niinpä odotinkin neurologian kurssin alkua jännityksellä, koska enhän etukäteen tarkalleen edes tiennyt, mitä ala ja tuleva kesätyö pitää sisällään. Fiilis neurologiasta on ollut kuitenkin hyvä. 😀
Neurologian kurssin ohessa suoritin puolikkaan neurologian amanuenssuurin (eli työaikani oli puolet normaalista manun työajasta 1kk ajalla). Amanunssuurien suorittaminen koulun rinnalla ei käsittääkseni kaikissa opiskelukaupungeissa ole mahdollista, mutta Turussa ainakin onnistuu, mikä on tosi kiva.
Olen kokenut kahden edeltävän amanuenssuurin aloituksen aika raskaana, sillä uusia asioita, ihmisiä ja toimintatapoja on ollut niin paljon. Siksi ajattelin, että tutustumalla ensimmäisen sijaisuuskesän työpaikaan jo etukäteen amanuenssin roolissa, helpotan kesätöiden aloitustani huomattavasti.
Nyt tiedänkin, että tulevana kesänä seniorituki on todella hyvää, sillä erikoislääkäri katsoo joka päivä potilaat kanssani vähintään paperilla läpi. Toisaalta oli hieno huomata, että kolmannen amanuenssuurin aloitus olikin selvästi helpompaa kuin aiempien. Tämä lienee merkki siitä, että vuoden aikana kasvua lääkäriksi ja oppimista on tapahtunut aika paljon. 🙂
Kun puhun kesätöistä neurolla, poikkeuksetta kuulen kysymyksen: “No haluutkos erikoistua sitten myöhemmin neurologiaan?”
Johon sitten vastaan: “Mulle isoin porkkana tässä työssä oli, että pääsen tekemään TYKS Akuutissa neurologian päivystystä kakkospäivystyjän/ruuhkanpurkajan roolissa. Kyl neurologia on kiinnostava ala, mut emmä usko, että musta välttämättä neurologi kuitenkaan tulee eli saas nähä😀”
Neurologian kurssin kylkeen oli liitetty lyhyt neurokirurgian kurssi. Kurssin aikana kävimme pienryhmäopetuksessa läpi muun muassa aivovammoja, -verenvuotoja, -kasvaimia sekä aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöitä teoriatasolla.
Täytyy myöntää, että neurokirran aiheet ovat olleet tähänastisesta lääkisopetuksesta yksiä mielenkiintoisimpia omasta mielestä. Tuntuu, että neurokirrassa hermoston rakenteen ja toiminnan tunteminen yhdistyy todella mielenkiintoisella tavalla vammoihin ja tauteihin sekä niiden hoitotekniikoihin. Lisäksi on todella magee fiilis, kun opettajat ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan ihan mestareita, ihmisinä huipputyyppejä ja haluavat oikeasti myös opettaa kandeja. Se on inspiroivaa! (Tämä ilmiö koskee kyllä useimpia lääkiksemme opettajia, ei vain neurokirraa💖)
Yksittäinen paras hetki maalis-huhtikuussa oli, kun sain otettua kahdelta potilaalta likvornäytteen! Jännitti ihan hemmetisti suorittaa toimenpidettä, jossa pitää ohjata neula selkäydinnesteen täyttämään onkaloon ensimmäisiä kertoja. Oli pirun siistiä, kun parin yrityksen jälkeen sai hahmotettua anatomian omassa päässään ja liu’utettua neulan juuri oikeassa kulmassa okahaarakkeiden välistä ja sitten kirkas likvor alkaa tippumaan neulan läpi. Siitä sai jäätävät dopamiiniryöpyt!
Nyt kohti korva-, nenä- ja kurkkutautien kurssia, joka on kevään viimeinen rutistus. 😁
Oftalmoskoopilla arvioidaan mm. papillin (näköhermon nystyn) reunojen tarkkarajaisuutta. Kohonnut kallonsisäinen paine voi aiheuttaa papillaturvotuksen, jolloin reunat muuttuvat epätarkoiksi, mutta muutos vaatii aikaa kehittyäkseen.
Huhtikuussa ryhmämme pääsi hajautukseen Vaasaan! Tykkään hajautuksista tosi paljon, enkä vähiten siksi, että pääsee lenkkeilemään uusiin maastoihin. Palosaaren salmella törmäsin sattumalta klinikkakavereihin, jotka olivat myös ihailemassa upeaa auringonlaskua 😍 (artikkelikuva).
Potilastapaus
Olet lääkärinä keskussairaalan yhteispäivystyksessä.
Potilaasi on 68-vuotias mies, ei pitkäaikaissairauksia tiedossa. Puoliso on tuonut hänet päivystykseen yöllä alkaneen sekavuuden ja oudon käytöksen vuoksi. Puhuu sekavia. Jo muutaman päivän ajan miehellä on ollut kuumeilua. Potilas ei muita infektio-oireita ole valittanut. Ei päihteidenkäyttöä.
Tavatessasi potilaan hänen herättelynsä on vaikeaa eikä potilas orientoidu paikkaan tai aikaan. Keuhkoäänet siistit. Sydämestä tasainen sivuäänetön syke. Iho kauttaaltaan siisti. Radialis tuntuu, periferia lämmin. Neurologisessa statuksessa ei tule puolieroja esiin, pupillat ja valoreaktiot normaalit.
RR 140/82, p. 78, saturoi 96% huoneilmalla, hengitystaajuus 17, lämpö 39,1. Puhaltaa nollat.
Keuhkokuvassa ja virtsanäytteessä ei poikkeavaa. TT saatavilla, MRI-kuvantaminen ei. Veriviljelyt otettu.
Lab-kokeissa Hb 152, Leuk 7.2, Trom 212, Na 135, K 4.1, GFR 63, CRP 16, gluk 6,2
Mikä työdiagnoosisi on? Mitä alkuhoitoa potilas tarvitsee?
Vastauksen ja aiemmat potilaskeissit näet täältä
Tässä oli kuulumiset tällä kertaa. Mikäli haluat jatkossa Kandista lääkäriksi -uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi, niin kirjeen voi tilata täältä.
Mukavaa kesän odotusta!
