– Me haluamme tarjota laadukkaita ja kustannusvaikuttavia palvelukokonaisuuksia, jotka eivät rajoitu pelkästään lääkärityövoiman tarjoamiseen, aloittaa Laatupäivystyksen toimitusjohtaja Orhan Özgür (kuvassa vasemmalla).
Laatupäivystyksen toiminnan ytimessä on pitkäaikainen yhteistyö, jolla pyritään tukemaan julkista terveydenhuoltoa vaikuttavasti.
– Tarjoamme ratkaisuja haasteisiin, joita hyvinvointialueet kohtaavat. Pyrimme tarjoamaan kokonaisratkaisuja sen sijaan, että toimittaisimme apuun vain yksittäisiä lääkäreitä.
Tämä kumppanuus näkyy konkreettisina tekoina useilla hyvinvointialueilla. Laatupäivystyksellä on esimerkiksi päivystyksissä, osastoilla ja terveyskeskuksissa omat vastuulääkärit, jotka tarjoavat sekä kliinistä että hallinnollista tukea hyvinvointialueille ja heillä työsuhteessa oleville lääkäreille ja opiskelijoille.
Hyvinvointialueiden kanssa on tehty myös palvelumuotoilua. Toimipaikkojen prosesseja on yhteistyöllä saatu sujuvammaksi.
– Olemme tarjonneet ratkaisuja myös akuutteihin tarpeisiin, joihin sopimuksemme eivät varsinaisesti meitä velvoita. Emme ole tarjonneet niin sanottuja äkkilähtölisiä lääkäreillemme tai pyytäneet niitä hyvinvointialueilta, sillä katsomme yhteistyötä kumppanuusnäkökulmasta, Orhan kertoo.
Laatupäivystys on tarjonnut yhteistyökumppanina toimivien hyvinvointialueiden työntekijöille lähikoulutusta veloituksetta koko toimintansa ajan. Lisäksi tänä vuonna kumppanien työntekijät ovat päässeet mukaan myös webinaareihin veloituksetta.
– Kaikkea toimintaamme ohjaava tekijä on potilaan hyvä hoito. Tarjoamalla koulutusta hyvinvointialueen henkilökunnalle pystymme kontribuoimaan myös heidän ammatilliseen kehitykseensä ja näin ollen laajentamaan potilaan hyvän hoidon määrää, Orhan sanoo.
“Toivomme, että hyvinvointialueet vaatisivat meiltä enemmän”
Laatupäivystyksen hallituksen puheenjohtaja, lääkäri Johannes Kärkkäinen (kuvassa oikealla) kertoo, että yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on tuottanut merkittäviä tuloksia, jotka heijastuvat niin terveydenhuollon prosesseihin kuin henkilöstön työtyytyväisyyteen.
– Esimerkiksi läpimenoajat ovat parantuneet osastoilla sekä päivystyksissä ja työtyytyväisyys on noussut Kouvolassa yhteistyömme aikana.
Lisäksi päivystyksistä osastolle ottamisten määrä on vähentynyt. Potilaita on pystytty hoitamaan esimerkiksi kotisairaalassa, mikä tuo säästöjä kaikille osapuolille.
– Tähän on vaikuttanut se, että ammattitaitoiset, koulutetut lääkärit pystyvät arvioimaan ja hoitamaan potilaita tehokkaammin. Lisäksi lääkärimme työskentelevät meillä pitkäaikaisesti, eivätkä tee vuoroja vain silloin tällöin. Näin talon tavat ovat tuttuja.
Johannes korostaa, että Laatupäivystyksen työn keskiössä on omalta osaltaan tukea hyvien hoitopäätösten tekemistä.
– Pyrimme organisaationa siihen, että sekä meillä työskentelevät henkilöt että samoissa työpisteissä toimivat ammattilaiset pystyvät tekemään mahdollisimman hyviä hoitopäätöksiä. Niistä seuraa kaikki hyöty potilaalle ja toisaalta niiden seurauksena syntyy myös terveydenhuollon kustannukset.
– Olemme valmiita ottamaan vastuuta hyvistä hoitopäätöksistä sekä hyvin arkisella tasolla että prosessien ja toimintatapojen tasolla.
Johannes nostaa esiin myös Kouvolan yöpäivystyksen, jonka lakkauttaminen on tänä vuonna ollut tapetilla. Hän oli aktiivisesti mukana tuottamassa vaikuttavuustietoa päätöksenteon tueksi ja osallistui julkiseen keskusteluun päivystyksen toiminnan tärkeydestä.
– Olemme avanneet päivystysprosessien taustoja, jotta ne tulisivat ymmärrettäviksi laajemmalle yleisölle.
Laatupäivystyksen tavoitteena on kehittyä entistä tiiviimmäksi ja merkityksellisemmäksi kumppaniksi hyvinvointialueille. Toiminnassa halutaan keskittyä yhä tarkemmin erityisesti kustannusvaikuttavuuden ja laadun mittaamiseen.
– Toivomme, että hyvinvointialueet vaatisivat meiltä ja muiltakin toimijoilta enemmän, erityisesti vaikuttavuuden ja taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta, Johannes toteaa.
“Emme halua asettua vastakkain, vaan rakentaa yhteistyötä”
Laatupäivystyksen hallituksen jäsen, vaikuttavuustutkija Paulus Torkki on ollut mukana määrittämässä tavoitteita ja kehittämässä mittareita, joiden avulla toiminnan laatua ja vaikuttavuutta voidaan arvioida sekä parantaa.
– Tavoitteena on päästä eroon perinteisestä vuokralääkärimallista, joka ei pitkällä tähtäimellä tue jatkuvaa kehitystä. Haluamme rakentaa sopimuksia, jotka ohjaavat vaikuttavuuteen ja pitkäjänteiseen kumppanuuteen, Paulus kertoo.
Laatupäivystyksen tavoitteena on siirtyä kohti vaikuttavuusperusteista toimintaa, jossa seurataan toiminnan vaikuttavuutta ja tunnistetaan kehitysmahdollisuuksia. Kaikesta toiminnasta halutaan pystyä osoittamaan sen vaikuttavuus.
Paulus uskoo, että vaikuttavuusperusteinen toiminta edellyttää kulttuurimuutosta.
– Tämä on pitkä muutosprosessi, joka vaatii joustavuutta ja uusiutumiskykyä. Perinteinen vuokralääkärikulttuuri on eri asia kuin vaikuttavuusperusteinen lähestymistapa, mikä asettaa uudenlaisia vaatimuksia organisaatiolle ja yhteistyölle.
– Suomessa on perusterveydenhuollossa vaikuttavuusperusteisia sopimuksia jo ainakin Espoossa ja Tampereella, mutta päivystystoiminnassa tähän ei juurikaan ole vielä keskitytty.
Paulus korostaa, että onnistuneen kumppanuuden taustalla on ennen kaikkea avoin ja aktiivinen vuoropuhelu.
– Paras lopputulos saavutetaan, kun molemmat osapuolet sitoutuvat aktiiviseen vuoropuheluun, joka tukee jatkuvaa kehittämistä ja yhteisiä tavoitteita. Emme halua asettua vastakkain hyvinvointialueiden kanssa, vaan rakentaa yhteistyötä.
