Mene sisältöön
Suomen julkiseen terveydenhuoltoon hankittavat ostopalvelut voivat olla osa vaikuttavaa, kustannustehokasta ja laadukasta potilaan hoitoa.
Tällä hetkellä hyvinvointialueet hankkivat ja kilpailuttavat lääkäriresurssia hintaperustaisesti. Hinta on hankinnoissa dominoiva, yleensä vähintään 90 %:sti ja usein 100 %:sti palveluntuottajan lopulliseen valintaan vaikuttava tekijä. Yksikkökustannus (€/h) edellä hankitulla ostopalvelulla hyvinvointialue saa laillistetun ammattihenkilön kiinteään tuntihintaan paikan päälle.
Hintakeskeinen hankinta usein ohjaa palveluntuottajaa tinkimään laadusta. Edullisuuden priorisointi näkyy esimerkiksi kokemattomampien ammattilaisten käytössä, mikä heikentää hoidon laatua ja nostaa kokonaishoitopolun kustannuksia. Lopulta hankittu palvelu johtaa laajemmin palvelujärjestelmän rasittumiseen ja hyvinvointialueet saavat palveluntuottajalta kalliin hintalapun vailla vaikuttavia tuloksia.
Vaikuttavuusperustainen malli
Vaikuttavuusperustaista kilpailutusmallia voidaan käyttää ohjausvälineenä, joka ohjaa palveluntuottajaa onnistumaan lääkärin tärkeimmässä työssä: potilaan hyvässä hoidossa. Mallissa palveluntuottajalta vaaditaan esimerkiksi aiempaa näyttöä toiminnan vaikuttavuudesta, osaamista ja ymmärrystä lääkärin työn ja palvelun tuottamisen kustannusvaikuttavuudesta, sekä kompetenssia toimia arvoa tuottavassa yhteiskehitysmallissa.
Dynamiikka tilaajan ja palveluntuottajan välillä muuttuu täysin, kun tavoitteiksi ja onnistumisen mittareiksi asetetaan vaikuttavat hoitotulokset. Tämän myötä palveluntuottajan intressissä on onnistua potilaan hyvässä hoidossa ja kustannusvaikuttavan palvelun tuottamisessa. Vaikuttavuusperustaiset tavoitteet ohjaavat ja kannustavat palveluntuottajia panostamaan koulutukseen, senioritukeen, osaamisen vahvistamiseen sekä yhteistyön laadun jatkuvaan kehittämiseen. Hankintamalli puolestaan luo edellytykset toteuttaa nämä investoinnit kestävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Laadun varmistaminen ja vaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää tavoitteita ja mittareita
Onnistunut vaikuttavuusperustainen malli sisältää selkeiden ja “vaikuttavuus edellä” valittujen tavoitteiden lisäksi spesifit, mitattavat ja relevantit mittarit ja selkeät minimilaatukriteerit. Näiden avulla laatua ja vaikuttavuutta voidaan johtaa ja mitata. Mittareiden tehtävänä on lisäksi estää osaoptimointia ja varmistaa, että palvelu ohjautuu toivottuun suuntaan. Minimilaatukriteerit mahdollistavat objektiivisella datalla vaikuttavuudessa heikosti suoriutuneen palveluntuottajan vaihtamisen.
Parhaimmillaan lääkärin päätösten laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen johtaa terveyshyödyn lisäksi monikerroksisiin kustannussäästöihin. Hyvin hoidettu ja oikeaan paikkaan ohjattu potilas säästää kustannuksia laajasti. Vastaavasti huonolaatuisempi päätöksenteko ohjaa potilaita tarpeettomiin tutkimuksiin ja hoitoihin, mikä nostaa kustannuksia. Myös laatupoikkeamista, kuten komplikaatioista aiheutuu usein potilaan kokemien ongelmien lisäksi merkittäviä kustannuksia.
Vaikuttavuustavoitteisiin liitetyt kannustimet todennäköisesti laskevat palvelun perushintaa (€/h). Palveluntuottaja, joka luottaa oman organisaation osaamiseen ja on luottavainen kykenevänsä tuottamaan kustannusvaikuttavaa palvelua, voi asettaa perushinnan normaalia matalammaksi. Tämä johtaa nykymallia terveempään tilaan, jossa myös palveluntuottaja ottaa riskiä.
Lue myös: Kalle Kinnunen kannustaa lääkäreitä kouluttautumaan – ”Se jos jokin on vaikuttavaa terveydenhuoltoa”
Potilaan saaman hoidon laatu ratkaisee
Potilaalle ei ole potilas-lääkäri-vuorovaikutuksessa väliä, minkä organisaation lääkäri häntä sillä hetkellä hoitaa. Potilaalle tärkeintä on saada oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa, joka ratkaisee potilaan ongelman. Ostopalveluiden hankintojen ohjaaminen samalla logiikalla on järkevää.
On valinta, että nähdäänkö ostopalvelut julkisen terveydenhuollon pakollisena pahana, vai mahdollisuutena hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia laadukkaan hoidon ja kustannusvaikuttavuuden tavoittelussa. Yksityisellä palvelutuottajalla on joissain tilanteissa laajempi keinovalikoima päivittäisjohtamisessa sekä joustavuuden ja kannusteiden rakentamisessa palvelutoimintaan.
Ratkaisevaa on, että miten ja millä mallilla palveluntuottajaa ohjataan. Osaamisella, laadulla, yhteistyöllä ja vaikuttavuudella ohjaaminen johtaa luonnollisesti eri lopputulokseen kuin tuntihinnalla ohjaaminen.
Esimerkki maailmalta: Value-Based Contracts (VBCs)
Yhdysvalloissa kehitetyissä Value-Based Contracts -malleissa osa palveluntuottajan saamasta korvauksesta sidotaan hoitotuloksiin ja kustannusvaikuttavuuteen. Mallin ytimessä ovat selkeät laatumittarit sekä riskin ja palkkion jakaminen tilaajan ja tuottajan välillä.
Esimerkiksi laajassa Medicare Physician Group Practice Demonstration (PGP) -kokeilussa, johon osallistui 5 000 lääkäriä ja 220 000 potilasta, käytettiin mittareina muun muassa kroonisten sairauksien hoidon laatua ja kustannuskehitystä. Tulokset osoittivat, että useimmat ryhmät paransivat samanaikaisesti sekä hoidon laatua että palvelun kustannusvaikuttavuutta.
Yhdysvaltain ja Suomen terveydenhuoltojärjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi, eikä malleja voida kopioida maasta toiseen. PGP osoittaa kuitenkin perusperiaatteen, jossa julkinen rahoittaja voi sitoa palveluntuottajien korvauksia hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Samaa logiikkaa käyttäen myös Suomessa voidaan muotoilla järjestelmäämme sopivia vaikuttavuusperustaisia hankinta- ja kilpailutusmalleja.
Kohti vaikuttavuusperustaisia hankintoja ja kilpailutuksia
Ostopalveluiden ja kilpailutusten muuttaminen kohti vaikuttavuusperustaisuutta luo arvoa sekä potilalle että hyvinvointialueelle. Vaikuttavuusperustaisten mallien arvontuottologiikka on yksinkertainen: mallilla ohjataan palveluntuottajaa hoitamaan potilaita hyvin, saavuttamaan hyviä hoitotuloksia ja tuottamaan palvelua kokonaisuutena tavalla, joka tähtää ja johtaa kustannusvaikuttavaan lopputulokseen.
Vaikuttavuusperustaisuudella on mahdollista muuttaa ostopalvelujen luonne kustannuserästä strategiseksi voimavaraksi. Lopulta voittaja on potilas, joka saa oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa.
Orhan Özgür
Toimitusjohtaja
Suomen Laatupäivystys Oy
Lue myös: Saumatonta yhteistyötä Vaasan päivystyksessä: “Olemme yhdessä kehittäneet triage-lääkärin mallin”
